POLIITTINEN OHJELMA

YHDENVERTAISUUS

 

1. Torjutaan rasismia ja syrjintää.

Helsinki on monikulttuurinen kaupunki, ja vieraskielisen väestön osuus on suuri. Siitä huolimatta syrjintä ja rasismi ovat yhä vakavia ongelmia, jotka voivat ilmetä niin suoran häirinnän, kuin rakenteellisenkin eriarvoisuuden muodossa esimerkiksi koulutuksessa, työelämässä, terveydenhuollossa tai yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Helsinki voi torjua rasismia esimerkiksi tukemalla antirasistista työtä tekeviä järjestöjä ja pitämällä huolen siitä, että kaupungin toimialoissa otetaan käyttöön antirasistisia periaatteita.

 

2. Edistetään syrjimättömyyttä koulutuksessa ja työmarkkinoilla

Ei-suomenkielisellä nimellä on edelleen vaikeampi työllistyä Suomessa, ja myös koulutuksessa maahanmuuttajataustaiset lapset ovat kohdanneet eriarvoistavaa kohtelua esimerkiksi opinto-ohjauksessa ja S2-opetukseen ohjauksessa. Helsingissä tulisikin mm. laajentaa anonyymiä rekrytointia ja keskittää erityistä huomiota syrjivien rakenteiden purkamiseen koulutuksessa.

 

3. Tuetaan vieraskielisiä ja kaupungin vähemmistöjä

Moninaisuus on Helsingin vahvuus, ja kaupungin tuleekin tukea eri vähemmistöjen oikeutta ylläpitää omaa kulttuuriaan esimerkiksi vahvistamalla oman äidinkielen opetuksen tasoa. Palveluita on tarjottava usealla kielellä ja kielivähemmistöjen lisäksi Helsingin on aktiivisesti edistettävä muiden ryhmien, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Koulussa ja nuorisotyössä voidaan suosia positiivisen erityiskohtelun periaatetta, joka auttaa integroimaan eri taustoista tulevia nuoria yhteiskuntaan.

 

4. Vähennetään kaupunginosien eriytymistä

Helsinkiä tulee suunnitella tavalla, joka vähentää eri kaupunginosien välistä segregaatiota. Tämä voidaan toteuttaa sekoittamalla kalliita ja edullisia asuntoja, ja parantamalla joukkoliikenneyhteyksiä, jotta sosioekonominen liikkuvuus on mahdollista. Helsinkiä tulee myös suunnitella feministisistä lähtökohdista, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi julkiset tilat suunnitellaan kaikille sukupuolille ja vähemmistöille turvallisiksi ja viihtyisiksi.

ILMASTO JA KAUPUNKISUUNNITTELU

 

5. Tehdään Helsingistä hiilinegatiivinen.

Helsinki pyrkii hiilineutraaliksi viimeistään vuoteen 2035 mennessä, ja sen jälkeen matkaa on jatkettava kohti sitä, että Helsinki sitoo enemmän päästöjä kuin tuottaa. Keskeinen tapa edistää tavoitetta on kivihiilestä luopuminen ja päästöttömään energiaan siirtyminen, mutta kaupungin tulee myös aktiivisesti edistää kaupunkilaisten mahdollisuuksia ylläpitää vähäpäästöistä elämäntapaa mahdollistamalla liha- ja maitotuotteista siirtymistä kasvispainotteisempiin vaihtoehtoihin kouluissa ja työpaikoilla.

 

6. Edistetään joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä

Kaupunki, jossa voi liikkua vihreästi ja sujuvasti, on kaikkien helsinkiläisten etu. Joukkoliikenne, pyöräily ja kävely parantavat kaupungin viihtyisyyttä ja turvallisuutta ja laskevat päästöjä. Helsingissä on satsattava joukkoliikenteeseen ja rakennettava suunnitellut pikaraitiotiet mm. Viikkiin, Malmille, Länsi-Helsinkiin ja Kruununvuorenrantaan. Myös kävelykeskustaa on laajennettava niin, että autojen määrä keskustassa vähenee ja viihtyisyys paranee. Pyöräilyä on edistettävä rakentamalla entistä parempia pyöräteitä, selkeyttämällä reitistöä ja lisäämällä turvallista pyöräpysäköintiä.

 

7. Rakennetaan tiiviisti ratojen varteen

Helsinki tarvitsee lisää kohtuuhintaisia asuntoja, ja kaupunkia onkin tiivistettävä erityisesti joukkoliikenteen runkoreittien varrelle, viheralueita säästäen. Vihreiden tavoitteena on edistää ”vartin kaupunkia”, jossa kaikki lähipalvelut löytyvät viidentoista minuutin kävelyn, pyöräilyn tai julkisen liikenteen matkan päästä. Edistetään puurakentamista ja pyritään vähentämään rakentamisesta aiheutuvaa ympäristön kuormittumista. Vaalitaan kulttuuriympäristöjä ja panostetaan arkkitehtuurin laatuun.

 

8. Suojellaan luonnon monimuotoisuutta

Helsinki on ainutlaatuinen pääkaupunki, sillä luonto ja meri ovat kaikkialla lähellä. Varjellaan meidän luontoa ja varmistetaan, että jokainen kaupunkilainen pääsee nauttimaan lähiluonnosta. Perustetaan uusia luonnonsuojelualueita ja kansallinen kaupunkipuisto, ja huolehditaan ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi luonnon monimuotoisuuden suojelusta. Parannetaan joukkoliikenneyhteyksiä läheisiin kansallispuistoihin ja avataan lisää saaria vierailijoille.

NUORET

 

9. Parannetaan matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdeongelmapalveluita

Yhä useampi kärsii mielenterveyden häiriöistä, ja erityisesti nuorten kohdalla voidaan puhua jo hätätilanteesta. Helsingissä on viime valtuustokaudella perustettu uusia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, ja näitä palveluita on laajennettava ja tuettava. Terapiatakuu on toteutettava, ja koulujen terveydenhuoltoa mielenterveyden osalta vahvistettava. Myös päihdepalveluita on parannettava, jotta hoitoon ja vieroitushoitoon on helpompi päästä.

10. Tuetaan ennaltaehkäiseviä toimia, kuten etsivää sosiaali- ja nuorisotyötä

Tavoitetaan ja tuetaan vaikeassa asemassa olevia jalkautuvalla sosiaalityöllä, etsivällä nuorisotyöllä ja vanhustyöllä. Tähdätään siihen, ettei yksikään nuori syrjäytyisi. Varmistetaan laadukas ehkäisy- ja seksuaalineuvonta kaikille nuorille ja jatketaan maksuttoman ehkäisyn tarjoamista alle 25-vuotiaille.

12. Varmistetaan jokaiselle nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen

Harrastuksen takaaminen on yksi parhaimmista keinoista lisätä tasa-arvoa ja parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Tällä hetkellä kaikilla ei ole mahdollisuutta harrastamiseen mm. korkeiden maksujen takia – kaupunki voisi tarjota esimerkiksi lisää tiloja erilaisille nuorisoseuroille. Itse allekirjoitan kuntavaaleissa partion tavoitteet, joihin kuuluu harrastamisen tukeminen.

13. Tuetaan nuorten työllistymistä ja tarjotaan lisää kesätyöpaikkoja

Nuoret ovat kärsineet erityisen paljon koronapandemian aiheuttamasta työttömyydestä, ja nuorisotyöttömyys tuplaantui Helsingissä. Tuetaan nuoria työllistäviä aloja ja tarjotaan nuorille lisää kesätyöpaikkoja. Tuetaan pienyrittäjiä, kulttuurialaa ja tapahtumia.

14. Poistetaan asunnottomuus

Torjutaan asunnottomuutta varmistamalla riittävä määrä sosiaalista majoitusta ja tarvittaessa hätämajoitusta. Asunnottomuuden torjunta on lähdettävä asunto ensin -mallista.