Kategoriat
Kaupunkisuunnittelu

Näin kehittäisin Helsingin saaristoa – mutta pitäisikö Santahaminaan rakentaa?

Kuten kuvasta näkyy, työskentelin opiskeluiden alkuaikoina kesäisin kansimiehenä Helsingin saaristoon liikennöivillä vesibusseilla. Viime vuosina Helsingin saaristokohteet ovat kehittyneet valtavasti mm. Vallisaaren ja Isosaaren avautumisen myötä. Sen lisäksi että vanhat sotilassaaret toimivat erinomaisina virkistyskohteina kaupunkilaisille ja matkailijoille, ne ovat säilyttäneet ainutlaatuista saaristoluontoa, sillä niissä on kuljettu verrattain vähän. Saaristolla on Helsingissä valtava kehityspotentiaali, mutta sitä on kehitettävä myös niin, että eri saarien luontoarvot säilyvät. Tässä kirjoituksessa haluaisin käydä läpi eri ajatuksiani saaristokohteista Helsingissä.
Avataan uusia saaria ja kehitetään nykyisin avoinna olevia
Melkki sijaitsee Lauttasaaren edustalla, ja on ymmärtääkseni Puolustusvoimien omassa mökkeilykäytössä. Helsingin kaupunki on vuoden 2016 yleiskaavassa suunnitellut saarelle asuinrakentamista, mutta vuonna 2018 hallinto oikeus kumosi kaavan lainvastaisena. Itse pitäisin Melkin ennen kaikkea luontokohteena, sillä saarelta löytyy upeaa rannikkoluontoa, hiekkarantoja ja linnustoa. Melkistä voisi tulla mainio ulkoilukohde, jos sinne pääsisi vesibussilla esimerkiksi Merisatamasta tai Lauttasaaresta.
Pihlajasaari on helsinkiläisten rakastama ulkoilukohde uimarantoineen, jonne pääsee vesibussilla Merisatamasta ja Ruoholahdesta kesäisin. Minun ymmärtääkseni ajatukset kehittää Pihlajasaarta jakavat ihmisiä – monet haluaisivat pitää saaren seesteisen tunnelman ennallaan. Minusta kuitenkin Pihliksen palveluita voisi kehittää huomattavasti varsinkin rannan puolelta, sillä tällä hetkellä ne ovat erittäin rajallisia. Haaveenani olisi, että Pihliksessä voitaisiin järjestää tapahtumia jokseenkin samaan tapaan kuin Lonnassa tällä hetkellä pidetään jazz-iltamia ja muita tilaisuuksia kesäisin. Pihlajasaaressa on Helsingin parhaimpiin kuuluva ranta, mutta viime vuosina on ollut nähtävissä väenkatoa, kun monet ovat suunnanneet retkeilemään Vallisaareen.
Rajasaari Taka-Töölössä toimii tällä hetkellä lähinnä veneiden säilytyspaikkana, mikä tarkoittaa sitä, että kesäisin se toimii asfalttikenttänä kaupungin parhaimpiin kuuluvalla sijainnilla. Saarelle voisi perustaa kesäisin tapahtumia ja kahviloita, sillä sijainti on mikä mainioin. Tätä ollaan Helsingin kaupunginvaltuustossa jo ehdotettukin.
Seurasaari on miellyttävä paikka, joka toimii myös ulkoilmamuseona. Yleisfiilis kuitenkin museosta on hieman kulahtanut ja väsynyt – itse investoisin alueen kohennukseen, jotta siitä voisi tulla Tukholman Skansenin veroinen matkailun vetonaula. Ulkoilmamuseon yhteyteen voisi esimerkiksi rakentaa modernin näyttelytilan, jossa esiteltäisiin suomalaisia kansanperinteitä. Seurasaareen on hyvät liikenneyhteydet, mutta minusta kaupunki on jättänyt sen ikään kuin oman onnensa nojaan.
Vasikkasaari on Helsingin saarikohteista uusin, ja toivottavasti sitä lähdetään kehittämään ulkoilu- ja luontokohteena. Saari avattiin virkistyskäyttöön 2019.
Vesibussit HSL:n järjestelmään ja yhteys metroon selkeämmäksi
Ensimmäisiä askeleita vesibussiliikenteen integroimiseksi HSL:n järjestelmään on otettu, sillä niiden aikataulut löytyvät jo Reittioppaasta. Yhdistäminen HSL:n lippujärjestelmään madaltaisi saariin lähtemisen kynnystä huomattavasti. Hyvänä esimerkkinä on Suomenlinnan lautta ja Turun Fölin vesibussi Ruissaloon. Saaret voisivat olla minun puolesta “kaukaisimmilla” vyöhykkeilläkin, jos järjestelmän ylläpito yrittäjien kannalta on kallista.
Vesibussilinjastoa voisi myös kehittää ja laajentaa, ja kokeiluja julkisen liikenteen osana olevasta vesibussiliikenteestä on Helsingin merellisessä strategiassa suunniteltu Itä-Helsinkiin. Moniin saariin nimittäin pääsee tällä hetkellä vain omalla veneellä. Strategiassa mainitaan myös erinomainen tavoite hyödyntää paremmin metro-meri-yhteyttä. Metron parempi linkittäminen merellisiin vapaa-ajan kohteisiin toimisi esimerkiksi Vuosaaren, Rastilan, Herttoniemen, Kulosaaren, Kalasataman, Ruoholahden ja Koivusaaren metroasemien yhteydessä.
Alla on kartta Tukholman saaristovesibussilinjasta, joka on osa julkista liikennejärjestelmää. Miksei Helsingissä ole vastaavaa? Omana haaveenani olisi HSL:n lipulla toimiva vapaa-ajan käyttäjille suunnattu linja esimerkiksi Kauppatorilta Merisatamaan ja sieltä edelleen Hernesaareen, Jätkäsaareen ja Lauttasaareen. Tai jokin vastaava Kalasataman suunnalle!

Lisää talviuimapaikkoja ja julkisia saunoja

Viime vuosina on voitu puhua suorastaan julkisten saunojen ja avantouintiharrastuksen renesanssista. Koronavuonna meri ja luonto ovat olleet kaupunkilaisille henkireikä, ja talviuintimahdollisuuksia on Helsingissä edelleen rajatusti. Ympäri vuoden käytettävissä olevien uimapaikkojen lisääminen olisi helppo ja konkreettinen tapa parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia ja edistää terveyttä.

Ja tietysti Sompasauna! Kaupungin päätöksen mukaan Sompasauna on siirtyy Verkkosaareen, ja toivon hartaasti, että sille löytyy tulevaisuudessakin paikka Helsingistä, kun tuotakin aluetta ryhdytään rakentamaan.
Lopuksi: pitäisikö Santahaminaan rakentaa?
Yksi paikoista, jolle Helsinki olisi voitu alunperin perustaa, on Santahamina – iso saari, jolla toimii tällä hetkellä varuskunta. Olen itsekin saarella armeijassa palvellut. Kruunusiltojen rakentamisen myötä herää mahdollisesti henkiin kysymys, joka on jakanut mielipiteitä – pitäisikö Santahaminan varuskunta siirtää muualle ja rakentaa saarelle asuntoja?

Santahaminan sijainti keskellä Helsinkiä ja suuri koko puhuvat sen puolesta, että alue voisi palvella paremmin avoimena kaupunginosana, varsinkin jos sinne saataisiin pikaratikkalinja. Onko Santahamina todella perusteltu paikka varuskunnalle nykyisen puolustuksen kannalta, ja onko sille perusteita, että yhdellä Helsingin paraatipaikoista on suljettu sotilasalue? Santahaminassa on jo jonkin verran asuntoja, joten sinne tuskin olisi vaikeaa rakentaa sellaisia lisää.

Rakentamista vastaankin kuitenkin on myös argumentteja. Puolustusvoimat on vedonnut saaren tärkeyteen ja siihen, että saaren luonto kärsisi rakentamisesta. Luulen, että Santahaminan rakentamisesta voisi syntyä vielä Malmin lentokenttääkin suurempi kiistakapula.
Itse olen ehdotukselle avoin, ja mielestäni kaupungin pitäisi ottaa askelia aluksi ainakin Santahaminan avaamiseksi yleisölle jossain muodossa. Saari on kerta kaikkiaan upea paikka luontonsa ja historiansa puolesta, ja moni helsinkiläinen ei ole sitä päässyt näkemään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *